Ginirommi on äärimmäisen suosittu korttipeli. Gin korttipeli soveltuu kahdelle pelaajalle. Korttipeli syntyi 1900-luvun alkupuolella ja muutama vuosikymmen myöhemmin Hollywood-näyttelijät ottivat pelin omakseen. Peliin sisältyykin paljon menneiden vuosikymmenten glamouria kuten kasinopeleihin konsanaan ja peliä usein pelattiin rahasta. Gin korttipeli on edelleen varsin suosittu ja hauska korttipeli – etenkin, jos sinulla ei ole suurta ryhmää, jonka kanssa pelata ja olet pelituulella. Ginirommi tottelee joskus myös nimeä sinkki korttipeli.
Jako on varsin yksinkertainen: molemmat pelaajat saavat kukin 10 korttia. Jakajan voivat pelaajat valita itse. Pakan päällimmäinen kortti käännetään poistopakan ensimmäiseksi kortiksi. Ginirommin tavoite on, että pelaajat yrittävät yhdistää kortit yhdistelmiksi, jotta he pääsisivät koputtamaan ensimmäisenä. Kyseessä onkin äärimmäistä kilpailuhenkisyyttä vaativa peli!
Sinkki korttipelin kulku nostopakasta loppuun
Sinkki korttipelin hyväksyttäviä yhdistelmiä ovat kolme tai neljä samanarvoista korttia. Vähintään kolmen peräkkäisen kortin suoran on oltava samaa maata. Ässä on poikkeuksetta aina 1. Gin korttipelin pelaaja, joka ei toimittanut jakamista, aloittaa. Hän voi nostaa joko poistopakan tai nostopakan päällimmäisen kortin, jonka jälkeen hän voi heittää pois yhden kortin. Jos pelaaja tekee noston poistopakasta, hän ei voi heittää samaa korttia pois, kun kierros on ohi.
Ginirommin korttien jaon alussa pelaaja, joka ei toimittanut korttien jakamista, ottaa poistopakkaan käännetyn kortin, tai passaa. Korttien jakajalla on täysin samat valtuudet: hän voi joko ottaa poistopakkaan käännetyn kortin, tai passata. Jos jakajakin päättää passata, pelaajan, joka ei tehnyt jakoa, on nostettava nostopakan päällimmäinen kortti.
Sinkki korttipelin poistopakasta saa katsoa vain päällimmäisen kortin. Jos haluat, voitte tosin olla joustavampia. Korttien lukumäärän saa laskea koska tahansa. Ginirommi peli jatkuu niin kauan, kunnes toinen ginirommin pelaajista koputtaa tai kun pakassa on jäljellä enää kaksi korttia.
Jos pakassa on enää kaksi korttia, peli julistetaan tasapeliksi. Gin korttipelin pelaaja voi koputtaa, kun hänellä on korkeintaan 10 pistettä yhdistelmien ulkopuolisia kortteja kädessään. Ässä on 1 ja kuvakortit 10. Korttien pistearvo on siis niiden numeroarvo.
Kun pelaaja haluaa koputtaa, pelaaja heittää kädessään olevan kortin poistopinoon kuvapuoli alaspäin ja levittää sitten korttina pöydälle. Korttien olisi oltava jaettuna yhdistelmiin ja niiden ulkopuolisiin hukkakortteihin. Jos kaikki ginirommin pelaajan kortit ovat yhdistelmissä, pelaaja on saavuttanut ginin. Vastapeluri voi pelata irtokorttinsa koputtajan pöytäämiin yhdistelmiin, tai pöydätä korttinsa.
Pisteenlasku: hukkakortit ja erotukset
Pisteenlasku tapahtuu näin: jos koputuksen tehneen pelaajan hukkakortit ovat pienemmän pistemäärän arvoisia kuin vastapuolen, hän voittaa ja merkitsee itselleen pisteitä hukkakorttien pistemäärän erotuksen verran. Pelaaja saa ginirommista 25 pisteen arvoisen bonuksen. Jos hukkakorttien pistearvot ovat samat tai koputtajalla on enemmän, hän häviää ja erotus merkitään vastapuolen pisteisiin. Vastapuoli saa lisäksi 25 bonuksen.
Peli päättyy, kun toinen pelaajista saavuttaa 100 pisteen rajapyykin. Pelaajat saavat lopuksi 25 pistettä jaoista, jotka he ovat voittaneet. Voittaja saa lisäksi 100 pisteen bonuksen tai 200 pistettä, jos vastapuoli jäi täysin ilman pisteitä. Lopullinen voittosumma on pelaajien pistemäärien erotus. Ginirommin lopputulos tuplataan, jos häviäjä ei voittanut yhtään jakoa.
Pelistä on erilaisia muunnelmia. Suurimmat erot ovat pisteytyksessä. Monet käyttävät 25 pisteen sijasta 20 pisteen bonusta, jos pelaaja saa ginin. Jotkut taas antavat koputtajan häviöstä 5 pistettä ja ginistä 30, tai häviöstä 15 pistettä ja ginistä 40. Selkeintä lienee, että kaikista kolmesta saa saman verran.